Lähes jokainen löytää luonnosta jotain itselle mielekästä puuhaa: kuka marjastaa, kuka lenkkeilee poluilla tai istuu erätulilla. Mielenkiintoista on, että nykytutkimuksen mukaan luonnosta saakin paljon luultua enemmän terveyshyötyjä – tunnettuja vaikutuksia on esimerkiksi marjojen lääkinnälliset ominaisuudet, mutta varmasti on vielä paljon tieteelle tuntematonta. Kokosin tähän artikkeliin tunnetuimpia 2000-luvun löytöjä aiheesta.

Ensinnäkin luonto rauhoittaa hermostoa. Elimistömme lepotilaa säätelevä parasympaattinen hermosto herää lyhyenkin luonnossa oleskelun jälkeen. Sen seurauksena alkaa rentoutuminen, johon kuuluu tasaantunut sydämen toiminta, ruuansulatuksen aktivoituminen, verenpaineen lasku ja lisääntynyt yhteenkuuluvuuden tunne (Park & Tsunetsuku ym. 2010.) Rentoutuminen on vastalääke krooniselle stressille, joka lisää metabolisen oireyhtymän, ylipainon ja sydänsairauksien riskiä. Pitkittynyt stressi vaikuttaisi lisäksi lyhentävän kromosomien päissä olevia telomeereja, mikä on ikääntymiseen liittyvä ilmiö. (Mathur & Epel 2016.)

Oheisessa taulukossa on kuvattu fysiologisia vaikutuksia, joita metsässä oleskelu saa aikaan. Oletko huomannut näitä itsessäsi?

Etenkin lapset ja iäkkäät hyötyvät viheralueilla oleskelusta ja liikkumisesta. Lapsilla se tukee keskittymiskykyä sekä tunteidensäätelyn ja itsetunnon kehitystä (Brink ym. 2016). Iäkkäillä luontokontakti puolestaan saattaa lievittää yksinäisyyden kokemusta ja muistitoimintojen heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia (Broekhuizen & de Vries 2013).

Mielenterveyteen luontoliikunta vaikuttaa kielteisten tunteiden vähenemisen kautta ja parantaa kokemusta omasta hyvinvoinnin tilasta (Brink ym. 2016). Itse voin allekirjoittaa sen, miten kokemus omasta hyvinvoinnista paranee ulkoillessa ja ajatukset alkavat yhdistyä mielessä uudelleen. Tunne on samaan aikaan rentoutunut ja valpas.

Tutkimuksissa on havaittu, että luonnossa liikkuminen tuntuu vähemmän kuormittavalta kuin sisällä harrastettu liikunta, mikä houkuttelee liikkumaan enemmän (Brink 2016). Askelia tulee huomaamattaan otettua enemmän polulla kuin juoksumatolla. Epätasaisessa maastossa liikkuminen lisäksi aktivoi tehokkaasti eri lihaksia ja lisää mahdollisuuksia kuormituksen nostoon.

Minusta mielenkiintoisimpia löytöjä on tehty luonnon vaikutuksista immuniteettiin. Kosketus luontoon monipuolistaa ihmisen mikrobiomia ja siten vahvistaa puolustusjärjestelmää. Mikrobit välittyvät elimistöön ihon, hengitysteiden, limakalvojen ja ruuansulatuskanavan kautta. Ne aktivoivat omaa immuunijärjestelmäämme ja voivat suojata immuniteetin häiriöihin liittyviltä sairauksilta. (Haahtela ym. 2017, 19-21.)

Kasveista erittyvät haihtuvat yhdisteet vaikuttavat hengityksen kautta mm. valkosolujen tuotantoon. Esimerkiksi havupuiden erittämät terpeenit hillitsevät moniin sairauksiin liittyvää tulehdusta ja aktivoivat elimistön autofagiaa eli vaurioituneiden solujen eliminointia. (Taejoon ym. 2020.)

Todella kiehtovia vaikutuksia siis niin ”tavallisella” metsässä liikkumisella! Tässä oli vasta pintaraapaisu aiheeseen, josta varmasti tulevaisuudessa tulee yhä merkittävämpi tutkimuksen aihe.

Antoisia keväisiä metsäretkiä!

Lähteet:

Hartig, T. 2003. Tracking Restoration in Natural and Urban Settings. Journal of Environmental Psychology 23: 2.

Mathur, M., E. Epel, S. Kind, M. Desai, C. Parks, D. Sandler & N. Khazeni (2016). Perceived stress and telomere length. A systematic review, metaanalysis, and methodologic considerations for advancing the field. Brain, Behavior, and Immunity 54: 158–169

Park, B., Tsunetsuku, Y. & Kasetani, T. 2010. The Physiological Effects of Shinrin-yoku. Environmental Health and Preventive Medicine 15:1.

Taejoon, K., Bokyeong, S., Kyonung, S. & Im-Soon, L. 2020. Therapeutic Potential of Volatile Terpenes and Terpenoids from Forests for Inflammatory Diseases.

ten Brink P., K. Mutafoglu, J-P. Schweitzer, M. Kettunen, C. Twigger-Ross, J. Baker, Y. Kuipers, M. Emonts, L. Tyrväinen, T. Hujala & A. Ojala (2016). The health and social benefits of nature and biodiversity protection. A report for the European Commission (ENV.B.3/ETU/2014/0039), Institute for European Environmental Policy, London/Brussels.