Käsien kivut ja tuntohäiriöt voivat olla todella häiritseviä, sillä käsien tuntoaisti on herkkä ja pienenkin alueen kipu tuntuu usein voimakkaalta. Käsien puutuminen, rannekanavan ahtauma, tennis- ja golfkyynärpää ja sormien nivelrikko ovat monelle tuttuja vaivoja. Kehontieto-artikkelisarjan viimeisessä kahdeksannessa osassa käsitellään käsiä, jotka palvelevat lähes kaikkea tekemistämme ja ovat monella jatkuvasti jännittyneet.

Sormet, herkät tuntosarvet

Jo vauvaikäisenä ihminen tarttuu käsillään kaikkeen mahdolliseen: tunnustelee, tutkii ja alkaa käsien kautta jäsentää itseään ja ympäristöään. Elämän toisessa päässä, kun suurin osa aisteistamme ovat heikkenneet, on tuntoaisti tavallisesti yhä tallella. On mielenkiintoista ajatella, että silloinkin kun emme osaa vielä puhua tai olemme puhekyvyn kadottaneet, tuntoaisti pysyy. Se, että joku ottaa meitä kädestä, vaikuttaa tyynnyttävästi läpi elämän.

Käsillä on tuntoaistin kannalta erityinen rooli, sillä käsien aistimuksia käsittelevät aivoalueet ovat verrattain laajoja. Kämmenissä ja sormissa on eri tyyppisiin tuntoaistimuksiin erikoistuneita reseptoreita, joiden ansiosta voimme erotella lämpimän ja viileän, karhean ja sileän, terävän ja tylpän, värinän ja laajan ilmavirran tunteen. Käsien tuntoreseptoreista aistimukset välittyvät aivojen tuntoaivokuorelle, jonne piirtyy käden tuntemuksista eräänlainen kartta (johon yhdistyy paljon muitakin aivojen osia ja aisti-informaatiota, mutta yksinkertaistetusti asian voi näin mieltää).

Nämä kehonosia vastaavat aivokartat ovat hyvin mukautumiskykyisiä. Jos esimerkiksi joka päivä näppäilet 10 minuuttia keskittyneesti vasemman käden etusormella kannelta, muuttuu sormen edustusalue todennäköisesti suuremmaksi tuntoaivokuorella. Tieto on hyödyllinen paitsi uusien taitojen opettelussa, myös silloin, kun käden tunnossa tai toiminnassa on häiriöitä.

Keskittyneellä liikkeellä voi toisin sanoen muokata kehonosia edustavia aivojen alueita, parantaa tuntoaistia ja siten oppia tunnistamaan, milloin esimerkiksi jokin työasento ei tunnu hyvältä. Vaikka käsissä olisi kipua, kannattaa niitä liikuttaa kivun sallimissa rajoissa pienellä, keskittyneellä liikkeellä esimerkiksi tanssin muodossa. Liikkeellä, jonka ei todellakaan aina tarvitse olla suurta ja voimakasta, on tervehdyttävä vaikutus aivojen tuntoaivokuorelle. Toki kivun syyn selvittäminen ja hoitaminen muillakin keinoilla on tärkeää – näistä lisää artikkelin lopussa.

Käsien jännitykset

Tunnustan, että vaikka teen hoitotyötä käsilläni, en perinteisessä mielessä ole ”käsityöihminen” eli en juuri neulo, ompele enkä virkkaa (linnunpönttöjä nikkaroisin kyllä enemmänkin). Uusien käsitöiden opettelu on kuitenkin mitä parhainta terapiaa käsille ja aivoille, joten jos käsityöt sinulle kolahtavat, niin anna palaa niiden kanssa!

Valitettavan usein käsissä on kuitenkin särkyä, jomotusta tai puutumista, mikä saa monen jopa luopumaan rakkaasta harrastuksestaan. Sormia ja ranteita liikuttavat lihakset kiinnittyvät kyynärvarteen, jossa on kaikkiaan kaksi kymmentä lihasta. Pitkälle kehittynyt käsien hienomotoriikka vaatii näiltä lihaksilta saumatonta yhteistyötä. Kädet kaipaavatkin monenlaista liikettä ja huomiota, kuten muukin keho. Koko ylävartalon asento vaikuttaa käsiin yhtenäisen sidekudosverkoston kautta ja kädet puolestaan voivat olla ylläpitämässä kipua ja jännitystä olkapäiden ja niskan alueella. Joten, kävitpä missä tahansa hoidoissa tai liikuntatunneilla, huomioi kädet!

Kädet kannattaa opetella laskemaan rennoksi, silloin kun et tarvitse niiden työskentelyä. Käsiä tulee pidettyä usein jatkuvasti jännittyneenä: sormet voivat olla nyrkissä, vaikka seisot vain kaupan kassajonossa. Kun kädet ovat jännittyneet, niin ovat myös hartiat, joiden rentoutukseen kannattaa katsoa vinkkini sarjan edellisestä artikkelista.

Kokeile saman tien, voitko laskea sormiasi, käsivarsiasi tai olkapäitäsi vähän rennommaksi. Huomaatko, voitko istua juuri niin kuin tällä hetkellä istut ja samalla hellittää käsistä jännitystä? Miten hellittäminen vaikuttaa olotilaasi?

Kun sormet tuo pois nyrkistä, on itse asiassa hyvin vaikeaa olla mieleltäänkään kovin jännittynyt tai varautunut. Yksi askel rauhallisemman maailman puolesta on pitää kädet rentoina ja avoimina!

Käsien jumppa, voimaharjoittelu, käsityöt ja muu aktiivinen toiminta ovat käsille hyväksi – sen sijaan jatkuvasta jännittämisestä ei ole mitään hyötyä. Iso osa jännityksestä on opittua ja sitä on kaikilla ihmisillä. Jännitys ei sinänsä ole huono asia. Kaikissa lihaksissamme on jatkuva jänteys eli tonus niin kauan kuin elämme. Jänteydestä tulee haitallista silloin, kun ylläpidämme sitä korkealla tasolla pitkiä aikoja ilman, että edes huomaamme.

Sormien ja ranteiden koukistajalihasten kireyttä voi lievittää tietoisen rentouttamisen lisäksi vastaliikeellä tuomalla kämmenet ja sormet vastakkain rinnan eteen. Saatko laskettua käsiä samalle tasolle kyynärpäiden kanssa? Jos kämmenet alkavat loitota toisistaan laskiessasi käsiä, on kyynärvarren koukistapuolen lihaksesi luultavasti kireät ja sormia voi olla vaikea tuoda aivan suoraksi.

Hiirellä on väliä

Jos ranteessasi, kyynärvarressasi tai olkapäässäsi on kipua ja teet töitä tietokoneella, harkitse tarkkaan, millaista hiirtä käytät. Perinteisen mallisessa hiiressä kyynärvarsi ja olkavarsi kiertyvät sisäänpäin, mikä ei ole kädelle pidemmän päälle terveellinen asento. Käden sisäänkiertyneen asennon voi huomata selinmakuulla, kun kädet on rentoina vartalon sivuilla: Pystytkö pitämään kädet rentona niin, että kämmenet osoittavat ylöspäin vai kääntyvätkö kämmenet lattiaa kohti? Jos kämmenet kääntyvät lattiaa kohti käsien ollessa rentoina, on todennäköisesti olkavarren ja kyynärvarren sisäänkiertäjälihakset lyhentyneinä.

Tavallisen hiiren käytön seurauksena voi olla ranteen tai kyynärvarren kipua, mutta oireet voivat tuntua olkapäässä asti. Hyvä vaihtoehto on pystyhiiri, joka pitää käden neutraalimmassa asennossa. Itselläni ranne oireili työssä, kun jouduin klikkailemaan paljon hiirellä potilasjärjestelmään tietoja.

Toinen vastalääke sisäänkiertyneille käsille on kaikki sellainen liike, jossa kädet avautuvat ulospäin eli sivuille ja ylipäätään käsien liikuttaminen monipuolisesti.

Käsien kiputiloissa ja puutumisessa kannattaa ottaa huomioon kokonaisvaltaisen hoidon kulmakivet:

1. Käsien lyhentyneitä ja aineenvaihdunnaltaan jumiutuneita lihaksia ja sidekudoksia kannattaa hoitaa osaavalla käsittelyllä mahdolisimman vapautuneeseen tilaan.
2. Kannattaa opetella rentouttamaan käsiä tietoisesti ja huolehtia käsien ergonomiasta työssä, sillä usein kipujen syynä on joko osittain tai kokonaan on omat tottumukset.
3. Tarjoa käsillesi monipuolista liikettä, johon ne on luonnostaan tarkoitettu. Kysy käsiltäsi: Millaista liikettä ne haluavat?

Lähteet:

Sandström, M. & Ahonen, J. 2011. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. VK-Kustannus Oy: Lahti.