Hengityksen merkitys selkäkivussa: Ota käyttöösi hoitavan hengityksen vaikutukset

Selkäkipu on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinkivuista, mutta usein unohdetaan, että hengityksellä on suuri merkitys selän hyvinvoinnille. Hengitys ei ole vain hapenottoa, vaan sillä on syvällinen yhteys selkärankaan, hermostoon ja koko kehon tilaan. Tässä artikkelissa käyn läpi, kuinka hengityksesi voi joko hoitaa tai heikentää selkäsi terveyttä.

Pallean yhteys selkärankaan

Pallea on tärkein hengityslihaksistasi ja se sijaitsee rintakehän alaosassa, missä se erottaa rintaontelon vatsaontelosta. Sen kiinnityskohdat ulottuvat myös selkärankaan, missä se kiinnittyy alimpaan rintanikamaan (T12) ja kolmeen ylimpään lannenikamaan (L1-L3).

Pallea toimii siis paitsi hengityslihaksena, myös selkärangan liikuttajana ja tukijana. Joka kerta, kun hengität syvään, pallea painuu alaspäin, mikä synnyttää liikettä rintarangan ja lannerangan alueilla. Tämä liike auttaa selän nivelten ja välilevyjen liikkuvuuden ylläpitämisessä. Kun hengitys on pinnallista, pallea ei pääse liikkumaan vapaasti, mikä johtaa rajoittuneeseen selän liikkuvuuteen ja voi pahentaa jäykkyyttä sekä kipua alaselässä ja rintakehän alueella.

Hengityksen liike ja sisäelimet

Hengityksellä on suora vaikutus selkärankaan, mutta se vaikuttaa myös sisäelimiisi. Jokaisen hengitysliikkeen myötä pallea liikuttaa myös vatsaontelon elimiä. Tämä kehon sisäinen hieronta auttaa verenkiertoa ja lymfakiertoa, sillä verenkierron mukana se kuljettaa ravintoaineita ja poistaa kuona-aineita selkärangan ympärillä olevista kudoksista. Syvä ja luonnollinen hengitys tuo myös nestettä selkärankaan, mikä on ratkaisevaa välilevyjen hyvinvoinnille.

Kun hengitys on pinnallista ja rajoittunutta, tämä “sisäinen liike” heikkenee, ja se voi vaikuttaa välilevyjen ja selkärangan ravinnonsaantiin. Tästä syystä hengityksen vapauttaminen on tärkeä osa selkäkivun hoitoa.

Pitkäaikaisen kivun vaikutus hengitykseen

Pitkäaikainen kipu, kuten krooninen selkäkipu, vaikuttaa kehon hermostolliseen säätelyyn ja sitä kautta hengitykseen. Kiputilat aktivoivat sympaattisen hermoston, joka liittyy kehon stressireaktioon. Tämä lisää lihasjännityksiä, mukaan lukien pallean ja muiden hengitykseen osallistuvien lihasten tarpeetonta “jäykkyyttä”.

Kun keho on pitkään kivuliaassa ja stressaantuneessa tilassa, hengityksestä tulee usein pinnallista ja nopeaa. Tämä rajoittaa pallean liikettä ja vähentää sen kykyä tukea selkärankaa. Tällöin rintakehä ja olkapäät ottavat suuremman osan hengitysliikkeestä kontolleen, mikä voi johtaa lihasten kipeytymiseen yläselän ja niskan alueilla.

Lisäksi krooninen kipu voi johtaa siihen, että hengitys muuttuu ikään kuin varautuneeksi. Keho pyrkii välttämään liikettä kivun vuoksi, ja tämä heijastuu hengityksen rajoittumiseen. Pallea jää tällöin osittain passiiviseksi, mikä luo kehän, jossa sekä hengitys että selkärangan liikkuvuus kärsivät.

Hermoston tila ja hengitys: lisääkö vai lievittääkö kipua?

Hengitys liittyy suoraan hermostosi tilaan. Autonominen hermosto, joka säätelee stressireaktiota (sympaattinen hermosto) ja rentoutumista (parasympaattinen hermosto), vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kehosi kokee kipua. Kun olet stressaantunut tai jännittynyt, hengityksesi muuttuu nopeaksi ja pinnalliseksi, mikä lisää kehon jännitystiloja. Tämä voi johtaa selkäkipujen pahenemiseen, sillä kireät lihakset ja vähäinen liike heikentävät selän toimintaa.

Vastaavasti syvä ja rauhallinen hengitys aktivoi parasympaattista hermostoa, joka rentouttaa kehoa ja vähentää kipuherkkyyttä. Tämä hengityksen ja hermoston yhteys onkin yksi syy siihen, miksi hengitysharjoitukset ovatkin hyödyllinen keino lievittää selkäkipua.

Miten ravinteet ja happi pääsevät selkänikamiin ja välilevyihin?

Selkärangan välilevyt, jotka toimivat pehmusteina nikamien välillä, ovat avainasemassa selän joustavuuden ja liikkeen ylläpitämisessä. Toisin kuin monet muut kehon kudokset, välilevyissä ei ole suoraa verisuoniverkostoa, joka toisi niille ravinteita ja happea. Välilevyt saavat ravintonsa ja happensa diffuusion kautta, eli ravinteet ja happi kulkeutuvat niiden sisälle ympäröivien kudosten kautta.

Hengityksellä on tässä prosessissa keskeinen merkitys. Syvä hengitys, erityisesti palleahengitys, luo paineen vaihtelua rintakehän ja vatsaontelon välillä. Tämä paineenvaihtelu toimii kuin pumppu, joka auttaa ravinteita kulkeutumaan nikamien väliin ja välilevyihin. Kun hengitys on rajoittunutta ja pinnallista, tämä “pumppaus” jää vähäiseksi, mikä heikentää välilevyjen hapen ja ravinteiden saantia.

Samalla tavalla myös selkärankaa ympäröivät lihakset ja sidekudokset tarvitsevat ravinteita ja happea toimiakseen optimaalisesti. Syvä ja rauhallinen hengitys parantaa verenkiertoa näillä alueilla ja auttaa kuljettamaan ravinteita kudoksiin, jotka tukevat selkärangan toimintaa.

Pitkäaikaisen kivun vaikutukset kudosten ravinnon saantiin

Kuten aiemmin mainittu, krooninen kipu voi johtaa pinnalliseen ja rajoittuneeseen hengitykseen, mikä vähentää selkärangan kudosten ja välilevyjen ravinnonsaantia. Tämä voi luoda tilan, jossa selkärangan aineenvaihdunta hidastuu, mikä heikentää sen kykyä korjata itseään ja ylläpitää tervettä liikkuvuutta. Riittämätön ravinteiden saanti tekee välilevyistä haavoittuvampia vammoille ja rappeutumiselle, mikä voi pahentaa kiputiloja ja jäykkyyttä.

Miten tunnistaa hermoston tila hengitystä tarkkailemalla?

Voit tunnistaa hermostosi tilan seuraamalla omaa hengitystäsi. Jos hengityksesi on pinnallista ja nopeaa, se voi olla merkki siitä, että hermostosi on sympaattisen hermoston tilassa eli stressitilassa. Tällöin kehosi on enemmän tai vähemmän “taistele tai pakene” -asetuksissa, mikä lisää lihasjännityksiä ja voi pahentaa kipua.

Toisaalta, jos hengityksesi on syvää ja rauhallista, se viittaa parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen, joka edistää rentoutumista ja kipuherkkyyden vähenemistä. Tietoisuus omasta hengityksestä voi auttaa sinua ymmärtämään, missä tilassa hermostosi on, ja tekemään muutoksia, jotka tukevat selkäsi hyvinvointia.

Yhteenveto

Hengityksellä on keskeinen rooli selkäkivun hallinnassa. Pallean kiinnittyminen selkärankaan ja sen liike vaikuttavat suoraan selkärangan hyvinvointiin ja hermoston tilaan. Hengitys paitsi edistää selkärangan liikkuvuutta, se myös auttaa tuomaan ravinteita ja happea selkärangan kudoksiin ja välilevyihin. Pitkäaikainen kipu voi vaikuttaa hengitykseen ja heikentää selän ravinnonsaantia, mutta tietoisuutta ja hengityksen hallintaa kehittämällä voidaan lievittää kehon jännityksiä ja parantaa selän liikkuvuutta. Syvä, rauhallinen hengitys edistää selälkäsi hyvinvointia ja auttaa rentoutumaan sekä hallitsemaan kipua.

Lempeää hengityksen tahdissa tehtävää liikettä voit suoda itsellesi Kivusta liikkeeseen -verkkokurssillani, jolla opit kehosi kipua hoitavat viisi avainliikettä ja hermostoa rauhoittavat harjoitukset. Jos et ole vielä kurssia käynyt, tule mukaan!